Jokainen meistä joutuu jossain kohtaa elämäänsä tilanteeseen, jossa tulee väärin nähdyksi, väärin kuulluksi, väärin ymmärretyksi. Tuo tilanne saattaa tulla jo lapsena, nuorena tai aikuisuudessa. Jopa meidän läheiset ihmiset voivat nähdä/kuulla/ymmärtää meidät väärin. Nämä hetket ja tilanteet luovat usein turvattomuutta ja epävarmuutta. Nämä hetket useimmiten jäävät ja kertyvät mieleemme ja sydämeemme ja jättävät haavoja. Aina nuo haavat ei välttämättä avaudu eikä näyttäydy elämässämme, mutta siinä kohtaa kun mieli särkyy nuo haavat monesti tulevat esille.
Särkyessään ihmismieli alkaa luoda erilaisia selviytymistapoja käytökseemme. Rakennamme eteemme esteitä, suojia, rajoja, … Alamme rajoittaa omaa näkyvyyttämme, suljemme itseämme, jotta emme tulisi väärin nähdyksi, kuulluksi tai ymmärretyksi.
Kuvasarjan teemana on nostaa esille sitä, kuinka jokaisella meistä tulisi olla oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, niin että häntä ymmärretään ja tuetaan varauksetta siinä mitä on.
Aihe on itselle läheinen ja henkilökohtainen. Vuosia olen ollut erinäisten esteiden takana piilossa, enkä antanut itseni näkyä - etten tulisi satutetuksi, kunnes mua loppupeleissä satutettiin kuitenkin. Tästä alkoi matka hajoamiseen, työuupumukseen ja uupumukseen elämästä. Näin jälkikäteen kun elämänsä on uudelleen rakentanut, on oppinut tiedostamaan itsellään terveät rajat elämässä ja ennen kaikkea niiden tärkeyden elämässä.
